Aurinko sulkee silmänsä valkoiseen ruusunnuppuun
Yö levittää siipensä kun suudelma kohtaa hauraan suun
Kaarnalaiva lipuu hiljalleen kohti tähtien ulappaa
Sitä seuraamaan ken lähtee saa kaiken menneen unohtaa
Avaruuden seitissä seikkailen
Olen lapsi kaukaisuuden
Kyynel viimeinen
Hiljalleen pilvet tummuvat
Toisinaan kuulen itkevän äiti maan
Sen sateesta voin vielä nauttia
Tyyntä täällä myrskyn silmässä
Kovin kaunis on auringon lento
Hento kuin sudenkorento on kosketuksesi pitkästä aikaa
Ja mikä saa mielen murtumaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti